Etusivu

19.5.2012

Artikkelit Kommentit

Missä olivat promootiot aikuisyleisurheilijoiden SM-kisoista?

4.7.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen 1 kommentti

Kylmät juomanäytteet olisivat menneet kuumille kiville!

Kävin viikonloppuna pyörähtämässä yleisurheiluveteraanien eli aikuisurheiijoiden SM-kisoissa Ratinan kentällä Tampereella. Kisojen tunnelma tiiviistyy mukavasti neljään K:n: Kaveruus, kisailu, kunnioitus ja kujeilu.

Kenttäympäristö on tuttu paikka meille tamperelaisille markkinointitoimistoille ja promoottoreillemme, sillä urheilutapahtuma on erinomainen tilaisuus myynninedistämistoimenpiteille kuten  tuote-esittelylle, näytejakelulle tai erityismyyntipisteelle. Lyhyessä ajassa tavoitetaan paljon ihmisiä ja kohderyhmän määrittely on vaivatonta esimerkiksi juuri tämän tapahtuman näkökulmasta.

Myynninedistämiskonseptin suunnittelu tapahtumaan

Toimivan konseptin suunnittelussa pitää osata huomioida ja yhdistää useampi onnistumisen kannalta olennainen tekijä. Ne voidaan jaotella karkeasti esimerkiksi seuraavalla tavalla (perässä esimerkki kyseisestä tekijästä peilaten asiaa nimenomaan veteraaniurheilun SM-kisoihin Tampereen Ratinassa).

Osalla kisailijoista oli runsaasta vapaa-aikaa toisena kisapäivänä.

1. Kohderyhmäkuvaus

Yhdistävät tekijät, arvomaailma, elämäntyylitekijät, kulutuspsykologiset huomiot:

  • Ns. aktiivisia ja erittäin omatoimisia , nuoria aikuisia, keski-ikäisiä ja senioreita
  • Arvostavat rentoa kisailua hyvässä seurassa
  • Tärkeää kaveruus ja sosiaalisten suhteiden ylläpito
  • Mielenhallinta, itsensä kehittäminen, itsensä voittaminen ovat arkisia arvoja
  • Terveelliset elämäntavat ja liikunnallinen arki yhdistää
  • Osa eläkkeellä ja heillä on aikaa harrastaa ja toteuttaa itseään
  • Osa erittäin vauraita ja hyvin toimeentulevia senioreita

Ikä:

  • Kilpailijoiden ikähaarukka helppo määritellä, sillä aikuisurheilua harrastetaan sarjoissa 35-90. Jatkossa ehkä nuoremmatkin (30) saa osallistua.
  • Kohderyhmäss suurta vaihtelua ääripäiden välillä –> tiedostettava.
  • Suhteellisesti eniten kilpailijoita on sarjoissa 35, 40, 45 ja 50.
  • Tarkkaa tietoa saa järjestävältä taholta.

Sukupuoli:

  • Miehiä selkeästi enemmän.
  • Naisten määrä on kasvanut viime vuosina

2. Aika

  • Perjantai sunnuntai 2.- 4.7.2010
  • Koko päivä aikaisesta aamusta iltaan (esimerkiksi maistatuspromootion näkökulmasta tarkoittaa mahdollisuutta tarjota aamupalaa, välipalaa, lounasta, iltapalaa)

Ratinan stadion Tampereella.

3. Paikka

  • Tampere, Ratinan kenttä
  • Keskusta (liikkeet lähellä, esim. etukuponkien jakaminen Koskikeskuksen liikkeisiin ja myymälöihin olisi ollut mahdollista)

4. Tilannetekijät ja tapahtuman luonne

  • Runsaasti aikaa ilmoittautumisen ja kilpailusuorituksen välillä
  • Suurin osa kilpailee vain toisena päivänä ja viettää paikan päällä myös toisen päivän (esim. hotellipaketit)
  • Ei merkittävää hajaantumista laajalle alueelle, vaan tavoitetaan nopeasti iso määrä ihmisiä samasta paikasta
  • Ei suurta asiakasvirtaa, vaan tiivis ryhmä vähän hajaantuneena
  • Ei läpikaupallistunut tapahtuma, jossa suhteellinen näkyvyys erittäin suuri
  • Mahdollisuus kokea promootio ajanvietteenä eikä kaupallisena tyrkyttämisenä

Atleettisia M55-sarjan kuulantyöntäjiä

4. Toteutusmuoto/-tapa

  • Asiantuntijapalveludien promootiot mahdollisia, sillä ihmisillä aikaa keskittyä
  • Kohderyhmän elämään liittyvien tärkeiden asioiden/tuotteiden/palveluiden promootiot
  • Näytejakelu, tuotemaistatus tai kiinteä myyntipiste tilanteeseen ja kohderyhmään sopivia tuotteita

5. Henkilöstö

  • Kohderyhmässään uskottava promoottori/myyjä, kohderyhmän ikäinen ja tyylinen

6. Viestin sisältö ja esittämistyyli

  • Asiapitoinen tai esimerkiksi huumoripitoinen lähestyminen (Vaikkapa Tampereen murretta hyväksi käyttävä!)
  • Kohderyhmän omaa kieltä puhuen, ei mitään teinislangia
  • Ei liikaa tietoa liian nopeasti, vaan keskittyminen kunnolla jokaiseen kohtaamiseen

Missä promootiot olivat?

Huomioiden kohderyhmän helppo määrittely sekä suuruus tuntuu ihmeelliseltä, ettei SM-kisoissa näkynyt yhtään liikkuvaa promootioratkaisua ja kiinteitäkin promootio- ja myyntipisteitä oli vain kourallinen. Vaikka vietin hyvän tovin ohjelma-alueella katsomon vieressä, mieleeni jäi ainoastaan Sportia Pekan erittäin ystävällinen myyjä ja hyvät tuotetarjoukset, Herbalifen piste sekä kansanedustaja Mikko Alatalon rento ja positiivinen haastattelu liikuntateemaan liittyen.

Lopuksi ruusut ja risut kisoihin liittyen markkinointi-ihmisen näkökulmasta

Ruusut:

  • Positiivinen mentaliteetti näkyi  ja kuului kaikkialla ja kisat oli yleisesti hyvin järjestetty.
  • Sportia-Pekan erityisen ystävällinen myyjä jäi mieleen. Hän ymmärsi tarjota helteellä nuupahtaneille shoppailijoille vettä ja taas jaksoi ostostella!
  • Osaavat järjestysmiehet antoivat kuvata tapahtumaa hyvin vapaasti. Hyvät kuvat ja niiden laaja jakelu tuo tapahtumalle lisähuomioita medioissa.
  • Hyvä kisaselostaja, joka koulutti uusia selostajia samaan aikaan, kun teki omaa työtään

Risut:

  • Kahvimyynnin vieminen ainoastaan katsomon sisälle pohjakerrokseen kisaruokalan yhteyteen sekä kahvin kanssa maistuvien herkkujen puuttuminen sai paljon negatiivista palautetta katsojilta. Tämä vaikutti myös myyntituloihin.
  • Tulostaulujen puuttuminen kuulantyöntö- ja keihäspaikalta teki kilpailun seuraamisen hankalaksi.
  • Kentän ulkopuolella “kisakylässä” tapahtuneiden ulkopuolisten aktiviteettien (kuten haastattelut, esiintymiset, palkintojen jako) ja kentällä tapahtuneen selostuksen päällekkäisyys hankaloitti kumpaankaan keskittymistä.
Aihe: Ajankohta, Avautuminen ja ihmettely, Hot Potatoes, Markkinointi, Myynninedistäminen, Paikka, Promootioarvostelut, Promootiokonseptisuunnittelu, Promootiot, Tapahtumat, Tilannetekijät, Varusteet ja rekvisiitta
Avainsanat: aika, henkilöstö, myyjä, paikka, promootio, promoottori, ratina, seniorit, tampere, tapa, tapahtuma, tapahtumamarkkinointi, välineet, varusteet, veteraanien sm-kisat, yleisurheilukilpailut

Leffakävijöiden ei tarvinnut tyytyä yhteen: Smash! -promootio

30.6.2010 Kirjoittaja Annariina Tolvanen 1 kommentti

Elokuvateatterit ovat erinomainen paikka tehdä promootioita, etenkin tuotejakeluita. Leffassa on tasainen määrä kävijöitä läpi vuoden, kävijämäärät ovat hyvin ennustettavissa ja tilannetekijät ovat otolliset promoottorin ja asiakkaan kohtaamiselle. Asiakkailla on myös aikaa tutustua tuotteisiin tai vaikkapa osallistua kilpailuun saliin pääsyä odotellessa. Tällöin huomio kiinnittyy promootioon ja promoottoriin, mikä on tärkeä tekijä markkinointitoimenpiteen onnistumisessa.

Suosituimpia leffapromoja lienevät herkku-uutuuksien jakelupromot, mutta toki suhteellisen vaikeasti tavoitettava 15-34-vuotaiden kaupunkilaistenkohderyhmä kiinnostaa muitakin markkinoijia. Elokuvissa on totuttu näkemään tuotesijoittelua kännyköistä käsivoiteisiin, joten tuotejakeluitakin rajoittaa vain mielikuvitus.

Smash! – promootio

Helsingin, Turun ja Tampereen elokuvateattereissa herkuteltiin olan takaa, kun keltaisiin sonnustautuneet Expressionin promoottorit jakoivat  ”vaarallisen hyviksi” leffasnackseiksikin kehuttuja Smash!- suklaasnackseja. Pandan maahantuoma ja Nidarin valmistama Smash! on suolaisen makea suklaasnack, joka sopii moneen makuun.

Kohuttu Smash!- tv-mainoskin näytti olevaan terveessä muistissa, sillä promoottorit saivat myös leikkimielisiä kamppailuhaasteita. Onneksi todellisilta ilkeämielisiltä  käsirysyiltä vältyttiin odotetusti, ja promo toteutui iloisissa ja tehokkaissa  merkeissä.

Saako olla tosi hyyyvä Smash?

Ps. Mitä mieltä sinä muuten olit Smash!-mainoksesta nousseesta keskustelusta, jossa mainosta kuvailtiin “turhaan väkivaltaan kehottavana”?

Aihe: Ajankohta, Markkinointi, Myynninedistäminen, Paikka, Promootiot, Tilannetekijät, Tuotesijoittelu
Avainsanat: Clear Channel, elokuvateatteri, leffapromootiot, Nidar, panda, Smash

Oston esteet pois!

24.6.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen Jätä kommentti

Erinomainen myyjä osaa minimoida tai jopa kokonaan poistaa asiakkaan esittämät esteet ostamiselle. Ja niitä on yleensä monia! Milloin ei ole rahaa, milloin ei osaa valita sopivaa tuotetta. Toisinaan kuljettaminen, kantaminen tai nostaminen ei onnistu. Joskus puoliso voi suuttua, jos menee investoimaan isoihin hankintoihin ilman keskustelemista. Toisinaan tuotteeseen, valmistajaan tai mielikuviin niistä liittyy virheellisiä uskomuksia. Periaatteessa oston esteeksi kelpaa mikä tahansa syy, todellinen tai keksitty, joka saa asiakkaan tuntemaan negatiivisesti kaupantekotilanteessa.

Hyvän myyjän tehtävä on tunnistaa ja eritellä todelliset esteet ja tekosyyt. Tekosyille on aina keksittävissä vasta-argumentti tai konkreettinen ratkaisu, jonka asiosta kauppa voidaan tehdä. Todellisia oston esteitä sen sijaan on hankalampi sivuuttaa, ainakaan ilman että kyseessä on pakolla myynti. Vai mitä mieltä olet kuvakirjan myymisestä sokealle tai täyden bensakanisterin myymisestä ajoneuvottomalle? Tällaistakin olen päässyt todistamaan, ekä edes kyseessä ollut asianomaisen kaverille tai lähipiirilleen tekemä hankinta.

Meikäläisen oston esteet poistettiin aika mainiosti Jyskissä Sarankulmassa viime viikolla. Propsit nuorehkolle kesäharjoittelijalle, joka uskollisesti ja pyyteettömästi palveli minua kahden tunnin ajan, mitä pyörin huuli pitkänä myymälässä. Näillä tekniikoilla poistuin about tonnin ostokset (uuden kodin iloja) mukanani:

- “En voi shopata, kun en jaksa kantaa näitä ees taas myymälässä”. (Tossa sulle kärryt. Huuda apua, josset jaksa työntääkään. Mä tulen sitten apuun!)

- “En pysty päättämään, mitä tarvin”. (Tuossa kuvasto ja paperia ja kynä. Istu alas ja valitse rauhassa. Mee vaikka tuohon ihanaan puutarhakeinuun, siinä on hyvä istua.)

- “Ei nämä mahdu autoon”. (Anna minä pakkaan, niin mahtuu! Ja huomasitko, että osan näistä pystyy myös purkamaan?)

- “En mä näitä kaikkia voi NYT ostaa”. (Kyllä meillä luotto toimii! Nyt on niin hyvät alennukset, että kannattaa oikeesti ostaa pienellä korollakin. Mietis nyt, – 50 prossaa!)

- “Kauheeta, mitähän mun puoliso sanoo, kun ostin kaiken itse?” (Hän on vaan tyytyväinen, kun ei joudu viettään koko päivää Jyskissä kierrellen ja kaarrellen. Me miehet ollaan usein sellaisia!)

- “En mä saa näitä meille asuntoon yksin ja ei näitä autoonkaan voi jättää”. (No, mä tuun vaikka kantamaan ne sitten ruokkiksella)

Kerrottakoon, että en kehdannut kannattaa tavaroita myyjällä ruokkiksella, vaan sen sijaan naapuri tuli avuksi. Kaiken kaikkiaan tosi esimerkillistä toimintaa tuolta nuorelta osaavalta myyjältä. Toivotaan, että tuollaisia keskiostoksen maksimoijia osataan arvostaa, eikä heitä syytetä “liian hyvän ja hitaan palvelun antamisesta, joka ei sovi periaatteesta tavarataloon”, kuten eräässä suuressa tavaratalossa on kuulemani mukaan ohjeistettu kaikkia uusia työntekijöitä.

Mukavaa juhannusta! :D

Aihe: Ajankohta, Arkiset ilmiöt, Hot Potatoes, Markkinointi, Myynninedistäminen, Tilannetekijät
Avainsanat: asiakaspalvelu, kieltäytyminen, oston esteet

Epäoikeutettu valittaminen

14.6.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen Jätä kommentti

Kauppakorkeakoulun kursseilta ei ole montaa nippeliyksityiskohtaa jäänyt mieleen, mutta muutama. Kulutuskäyttäytymisen kurssilla puhuttiin reklamaatioista. Proffa kertoi erityisestä asiakasryhmästä, epäoikeutetuista valittajista.

Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka pyrkivät systemaattisesti valittamaan kaikesta, mistä vain voi valittaa – eli periaatteessa kaikesta. Heidän tärkein päämäärä asiakaspalveluntilanteessa (tai sen jälkeen) oli oman mielihyvän lisääminen, mikä taas perustui hyvin erikoisiin motiiveihin.

#1. Osa rikkoi tahallaan tuotteita esimerkiksi hyllyjen välissä tai sovituskopeissa ja menivät tämän jälkeen valittamaan myyjälle, että haluavat hinnan alennuksen rikkinäisistä tuotteista. Motiivina oli rahan säästö, joka tuolla tyylillä tarkoittaa jo varastamista.

#2.. Toiset halusivat pönkittää omaa egoaan näyttämällä myyjälle, että hänen työnsä on niin sanotusti “paskaduunia” ja että heillä asiakkaina on enemmän valtaa. Tähän ryhmään kuuluneet etsivät pikkutarkasti epäkohtia myyjän toiminnasta, paisuttelivat niitä palautteisiin ja lähettivät palautteet suoraan ylemmille tahoille, joskus jopa konsernijohtoon.

#3.. Kolmas ryhmä olivat nämä niin sanotusti kateelliset, jotka syystä tai toisesta tunsivat kateutta asiakaspalvelijoita kohtaan. Tähän porukkaan lukeutui esimerkiksi niitä ihmisiä, jotka olivat hakeneet samaa työtehtävää, mutteivat ehkä saaneet sitä. Kateus ja katkeroituminen ajoivat heidät mustamaalaamaan ja juoruilemaan asiakaspalvelijoista.

Aiheeton vai aiheellinen palaute – Mistä sen tietää?

Viime viikolla sain palautteen suoraan eräältä kuluttajalta, joka oli ollut Plevnassa, kun meidän promoottorit tekivät siellä ravinnealan promootiota. Henkilö kirjoitti palautteeseen näin:

“Olin viime perjantaina x.x elokuvissa Tampereen Plevnassa klo xx.xx näytöksessä, jossa teidän väki jakoi yleisölle ilmaisnäytteitä elokuvasalin edessä. Yllätys oli suuri, kun jakaja ilmoitti minulle, ettei tuotteita jaeta miehille. Ilmoitin hänelle, että kyseessähän on syrjintä, mutta hän pysyi tiukkana, eikä jakanut niitä muillekaan miehille. Eipä ole hyvää mainosta teidän puolelta, jos tuotteen on tarkoitettu vain naisille ja hoidatte sen markkinoitia noin tökeröllä tavalla. Ps. olisin oikeasti maistanut tuotettanne, sillä painonhallinta kiinnostaa”.

Miten palaute selvitettiin?

Tällaista palautetta lähdetään automaattisesti selvittelemään, sillä promootio-ohjeistuksesssa oli neuvottu, että tuotetta jaetaan kaikille sukupuoleen tuijottamatta. Toki tiesimme jo etukäteen,  että juuri kyseisessä näytöksessä olisi noin 95-prosenttisesti naisia. Myös tuotteen kohderyhmää ovat ensisijaisesti naiset, mutta ei se rajaa miehiä pois näytejakelun kohderyhmästä. Ei etenkään silloin, kun mies erityisesti pyytä saada näytteen. Näytejakeluissa kohdellaan kaikkia tasavertaisesti.

Faktoista liikkeelle

Ensimmäinä käytiin läpi promootioraportit, joista tarkastettiin kävijöiden sukupuolijakaumat. Rapsat kertoivat, että näytteitä oli jaettu ensisijaisesti naisille, koska miehiä oli vain 5:%:a näytöksessä olleista. Raportteihin oli kirjattu, että suurin osa miehistä ei ollut edes ottanut näytettä, vaikka sitä heille oli tarjottu. Miehet halusivat maistaa puolisoidensa näytepaketista. Nämä seikat puolsivat sitä, että promoottorit ovat toimineet ohjeistuksen mukaan jakaen näytteitä kaikille.

Keskustelut

Seuraavaksi asiaa pohdittiin promoottoreiden kanssa. Kysyimme, muistaako kumpikaan tällaista palautetta tai tilannetta, jossa mies olisi pyytänyt heiltä näytettä ja he olisivat kieltäytyneet. Kumpikaan ei muistanut keskustelleensa närkästyneen miesasiakkaan kanssa. Ylipäänsä kumpikaan ei muistanut yhdenkään miehen varta vasten pyytäneen heiltä näytettä. Miehiä ei siis ole syrjitty tietoisesti, kuten asiakas reklamaatiossaa esitti. On kuitenkin mahdollista, että 500 ihmisen rynniessä saliin yhtä aikaa, jonkun pyyntö on voinut jäädä kuulematta. Mutta ketään ei ole tietoisesti jätetty maistiaisen ulkopuolelle, eikä varsinkaan sillä perusteella, että kyseessä oli kaksilahkeinen.

Loppuratkaisu

Kaikkien faktojen valossa vedimme johtopäätökset, että kyseessä on todennäköisesti epäoikeutettuja valitus tai vaihtoehtoisesti yhden ihmisen ääni kaikista viidestäsadasta on vain jäänyt kuulematta. Tosin siinäkään tapauksessa asiakkaan kertomus keskustelusta promoottorin kanssa, ei pitäisi paikkaansa.  Emme saa koskaan tietää totuutta, joten voimme vain olemassa olevien faktojen ja oman kokemuksemme ja asiantuntijuudemme perusteella tehdä tästä omat johtopäätöksemme. Peilattuna huippupromoottoreidemme aiemmin saamaan erinomaiseen palautteeseen, oli hyvin epätodennäköistä, että kyseessä olisi virhe työn suorittamisessa. Kyse oli varmasti jostain muusta, kenties epäoikeutetusta valittamisesta?

Ei olisi ensimmäinen kerta, kun miesasiakas jättäisi erinomaisesti hoidetusta keikasta reklamaation, vaikka todellinen syy reklamointiin olisi ihan joku muu kuin palvelun laatu. Omalla kohdallani olen saanut lynkkauspalautetta mm. siksi, etten suostunut keskustelemaan erään herran kanssa kuppikoostani enkä myöskään lähtenyt hänen hotellihuoneeseensa kuksimaan kesken työvuoron, kuten hän ehdotti. Tai ainakin oletan, että nämä saattoivat vaikuttaa siihen, että tämä puolituttu herra kuvaili minua palautteeseen “ynseäksi, vaikeasti lähestyttäväksi, sulkeutuneeksi ja typeräksi ämmäksi, jonka ei pitäisi olla asiakastyössä”.

Syitä epäoikeutettuun valittamiseen voi olla lukuisia. Tuossa Plevnan tapauksessa asiantuntijuus ja omat kokemukset merkitsivät todella paljon palautteen aiheellisuutta ja vakavuusastetta miettiessämme.

Hyvää viikonloppua! Olkaa iloisia ja innostuneita, niin saatte taatusti iloista ja innostunutta asennetta takaisin.

Aihe: Henkilöstöasiat, Koulutus ja kehittäminen, Markkinointi, Myynninedistäminen, Promootiot
Avainsanat: aiheeton valittaminen, asiakaspalvelija, mies, myyjä, palaute, promoottori, reklamaatio, reklamointi, sukupuoli, syrjintä, valittaminen

Viimeinkin! Julkaistua tutkimustietoa promootiosta

11.6.2010 Kirjoittaja Päivi Salminen Jätä kommentti
Dumle-livemainos

Jussi ja Emma hauskuuttivat leffayleisöä

Elämäni tähän asti laajin kirjoitustyö on takana ja ehdin viimein avata sanaisen arkkuni myös blogosfäärissä. Lukijoilta vaaditaankin jatkossa lisää tarkkuutta: Jos sananparsi ei kuulosta tutulta, saattaa kirjoittajana ollakin Luomasen Päivin sijaan Salmisen Päivi. Tämä nimiasia on oman kirjoituksensa arvoinen sekasotku.

Tuo mainitsemani kirjoitustyö oli prosessi, joka MBA-opiskelijoiden keskuudessa tunnetaan kauhua herättävällä termillä Master’s Thesis. Omalla kohdallani thesiksen työstämiseen vierähti puolitoista vuotta ja lopputuotos tunnetaan (joskaan ei vielä kovinkaan laajalti) nimellä Grabbing attention with a live commercial in movie theatres – Case Dumle. Thesis siis käsittelee Expressionin tammikuussa 2009 Dumle-brändille toteuttamaa livemainosta, joka noteerattiin mm. Markkinointi&Mainonta-lehden verkkosivuilla.

Thesiksessäni tutkin haastattelujen ja kyselyjen avulla, onko livemainos hyvä tapa kiinnittää leffayleisön huomio, sekä hain kehitysmahdollisuuksia tulevia livemainoksia varten. Lopputulema oli kuten Expressionilla arvelimmekin: Livemainos on tervetullut, viihdyttävä ja ennenkaikkea huomiotaherättävä tapa luoda suhde kuluttajan ja brändin välille, kunhan se tehdään eettisesti siten, että kuluttaja ymmärtää nähneensä maksetun mainoksen.

Tutkimusprosessin aikana mielessäni heräsi kaksi kysymystä, jotka jäivät vaivaamaan vielä thesiksen kansituksen jälkeenkin. Ensinnäkin, miksi promootioista kirjoitetaan niin vähän? Hinnanalennuksen tai kylkiäisen vaikutusta myyntiin on toki tutkittu, mutta edelleenkin moni oppikirja sivuuttaa kokonaan promootiot, joissa on kahdenvälistä kohtaamista, eli joissa promoottori kohtaa kuluttajan. Voitte arvata, että teoriaosuutta koostaessani en varsinaisesti kokenut runsaudenpulaa vaan tuo osa prosessia muistutti enemmän legendaarista Nyhjää Tyhjästä TV-sarjaa.

Toiseksi, miksi livemainoksia tehdään niin vähän? Dumlen tapauksessa leffasalissa sisällä kuvaaminen ei tuottanut julkaisukelpoista videomateriaalia, mutta Britanniassa tehdyistä livemainoksista on tullut varsinaisia viraalihittejä. T-Mobile Dance on katsottu yli 21 miljoonaa kertaa ja Stanstedin lentokentällä toteutettu lastminute.comin livemainoskin luultavasti yli miljoona kertaa - tosin harmillisesti se on Youtubessa useampaan kertaan, ja kokonaiskatsojamäärän laskeminen on siksi hankalaa.

Jos sangen edullisin kustannuksin voidaan tuottaa video, jonka miljoonat kuluttajat katsovat vapaaehtoisesti omalla vapaa-ajallaan, miksi näitä ei tehdä enemmän? Soitelkaa, jos kaipaatte ideoita, olen miettinyt niitä viimeiset puolitoista vuotta.

P.S. Lähetin thesikseni myös Theseukseen julkaistavasti, mutta vielä sitä ei sieltä löydy. Haaga-Heliassa tutkimusmatkaa tuntemattomille vesille arvostettiin muuten kiitettävän arvosanan veroisesti.

Aihe: Lopputyöt, pro-gradut ja väitökset, Markkinointi, Myynninedistäminen, Promootiot, Sosiaaliset media, Tapahtumat, Tutkittua tietoa ja teoriaa
Avainsanat: dumle, livemainos, Master's Thesis, MBA, Promootiot, promoottori, thesis, tutkimustietoa

Luotettava promootiotoimisto – Mistä sen tunnistaa?

26.5.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen Jätä kommentti

Luotettava promootiotoimisto, onko sellaista olemassa tai mistä sen tunnistaa, kyseli tuttavani kansainvälisen yrityksen markkinointiosastolta.

Olen hieman jäävi sanomaan mitään, sillä omat rajani toimijoiden luotettavuuden arvioinnin suhteen ovat todella korkeat, toisinaan jopa kohtuuttomat. Mielestäni kumppanin valintaan ei voi panostaa liikaa. Mitä suurempi projekti on kyseessä ja mitä merkittävämpiä yhteistyömahdollisuuksia sen puitteissa voidaan kehittää, sitä tarkempi kannattaa olla heti alusta asti. Aikaa ja rahaa ei kuitenkaan ole laitettavaksi joka paikkaan, joten taustojen penkominen ja kemioiden tunnustelu kannattaa. Kaikkien kanssa ei kemiat eivät tietenkään natsaa, ja se kannattaa vain hyväksyä.  Palveluntarjoajat ja -ostajat eivät tästä maailmasta kesken lopu ja uskon, että jokaiselle löytyy juuri se sopiva yhteistyötaho, jonka kanssa homma on paljon muutakin kuin ikuista tilaus-toimittaja-mallilla vääntämistä. Parhaimmillaan kumppanin riveistä löytää uusia ystäviä tai uskottuja bisnesneuvonantajia.

Tässä muutamia teemoja helpottamaan yhteistyökumppaneiden kartoittamista. Listaani saa täydentää kommenteissa, kiitos!

1. Sosiaalinen verkosto

Ennen kuin alan surffailla suuna päänä verkossa, kysyn yleensä alalla olevilta tutuilta ja ystäviltäni jotain suuntaa antavaa vinkkiä. Riippuen tietenkin palvelusta, jota tarvitsen, apua tulee joskus enemmän joskus vähemmän. Mitä luotettavampi ja pidempään alalla toiminut suosittelijani on, sitä varmemmin luotan hänen sanaansa. Ystävät eivät halua tehdä tehdä toisilleen ohareita, vaan ovat yleensä hyvin lojaaleita myös toisten yritysten evankelistoina toimiessaan.

2. Yrityksen kotisivut

Yrityksen verkkosivut kertovat paljon faktaa, tai sitten eivät. Myös siisti ulkonäkö ja päivitetty sisältö tekee vaikutuksen. Mikäli tieto on saatavissa helposti, nopeasti ja visualisoidusti, se on puoli voittoa. Turhaudun nopeasti, mikäli en löydä heti etsimääni. Myös toimimattomat puhelinnumerot ovat huonoa markkinointia. Mikäli sivuilla on pelkkää kaunopuheisuutta tai adjektiivihehkutusta, näen punaista välittömästi. Minua kiinnostaa hyöty ja lisäarvo, jota kumppaniltani saan sekä se, miten asia on esitetty. Tuote-esitteet, erilaiset demot, näytekappaleet, koulutusmateriaali, tutoriaalit, referenssikuvaukset yms. tekevät aina vaikutuksen.

3. Yhteystiedot ja vastuuhenkilöt

Jossei yrityksen sivuilta löydy puhelinnumeroa eikä yhtään suoraa kontaktitietoa mielellään kasvokuvalla höystettynä, se on hieman erikoista. Millainen myyjä luottaa pelkästään sähköpostiin tai kasvottomuuteen asiakasyhteydenotoissaan B2B-sektorilla? Saa olla todella kova itseluottamus tai gurun maine, jos meinaa pärjätä yhdellä yleisellä info-osoitteella. Etenkin sellaisella sektorilla, jossa ostetaan ja myydään asiantuntijuutta, oma persoona kannattaa pistää peliin alusta asti.

4. Yritysblogi, Facebook-sivut ja muu viestintä

Yrityksen blogi kertoo yrityksestä monesti enemmän kuin verkkosivut. Yleensä tarkastan, millaisia juttuja ja mistä lähtökohdista yrityksen avainhenkilöt kykenevät tuottamaan. Todellinen asiantuntijuus erottuu aina! Luen rivien välistä asenteita, arvostuksia, suhtautumistapoja sekä asiakasosaamista. Etenkin negatiivisten kommenttien ja yritykseen kohdistuvien kriittisten palautteiden julkinen käsittely kertoo paljon. Jatkuva selittely, haukkuminen, kommentoijien vähättely tai itserakas egon pönkitys eivät tee vaikutusta. Mieluummin asioin nöyrien kuin ylimielisten henkseleiden paukuttajien kanssa.

5. YTJ:n tietopalvelu sekä muut viralliset kanavat

Yrityksen perustiedot löytyvät helposti YTJ:stä, jos ovat löytyäkseen. Maksuton perushaku kertoo jo paljon. Ylipäänsä tarkastan aina, että kyseinen yritys on oikeasti olemassa myös virallisissa rekistereissä, eikä pelkästään mainospuheina omilla sivuilla. Lisäksi tarkastan omistussuhteita, perustamisvuosia ja alv- ja työntekijärekisteriin kuulumisia, jos se on mahdollista. Toisinaan kaivelen perusteellisempaa selvitystä taloudellisista tunnusluvuista maksullisista palveluista.

6. Referenssit

Jos kyseessä on täysin uusi tuttavuus, uskottavat referenssit kertovat enemmän kuin tuhat omakehua palvelu- tai tuote-esitteessä. Referensseissä arvostan ns. case-kuvauksia, joissa kerrotaan projektin lähtökohdat, tavoitteet, eteneminen ja tulokset. Hyvät valokuvat sekä asiakkaiden antamat lausunnot ovat toki extraa. Satapäinen referenssilista ilman asiallista sisältöä saa yleensä hymyilemään, sillä olennaista ei ole määrä vaan laatu eli projektien onnistuminen. Useilta uusilta yrityksiltä referenssit puuttuvat kokonaan, mikä ei automaattisesti tarkoita, että heidät kannattaa sivuuttaa kokonaan. Jokainen meistä on joskus aloittanut jostain ja omalta osaltani voin vain nöyrästi kiittää niitä tahoja, jotka aikoinaan luottivat nuorten yrittäjien osaamiseen ja intohimoon, eivätkä tehneet toimialakokemuksen vähäisyydestä kynnyskysymystä.

7. Google

Lähes poikkeuksetta googlaan jokaisen vakavasti otettavan yhteistyökandidaatin ja sen avainhenkilöt. Se, ettei Googlesta löydy mitään, kertoo jotain. On myös järkevää muistaa, että Googlen tekstinostot hakutulosten yhteydessä eivät kerro koko totuutta kyseisen linkin sisällöstä, joten kannattaa avata linkki ja katsoa, mitä siellä keskustellaan. On tietenkin eri asia, jaksaako sitä sitten lukea vaikkapa 500 kommentin mittaista keskustelua läpi. Myönnän tutkivani innokkaasti henkilöprofiileja ammatillisista palveluista kuten LinkedInistä tai Facebookista, jos se on mahdollista. Myös julkiset esiintymiset, julkaisut, lehtijutut ja tiedotteet ovat kiinnostavia. Riippuen asian vakavuudesta saatan liittyä yhteisöihin, joissa yrityksen avainhenkilöt vaikuttavat ja tarkastella heidän asiantuntijuuttaan  pidemmänkin aikaa. Tältä pohjalta rakennan sitten mielikuvaa ihmisistä sekä siitä, voisimmeko juuri me yhdessä bisnestä.

Toivottavasti sait vinkeistä hyötyä, kun kartoitat omia yhteistyötahojasi. Listaani saa täydentää, sillä tämä on vain minun näkemykseni asiaan. Toki arviointiperusteet riippuvat toimialasta ja kokoluokasta, jossa pyöritään. Jokatapauksessa on hyvä muistaa, että nykypäivänä sähköiset ympäristöt ja sähköinen markkinointi mahdollistaa yrityksen perustamisen vaikka 15 minuutissa, ja näin ollen yrittäjäksi on helppo ruveta myös hataralta pohjalta tai hetken mielijohteesta. Kannattaakin siis käyttää aikaa siihen, että ottaa selvää, millainen yritys ja ihmiset todella siellä taustalla vaikuttavat.

Mitä tärkeämmästä päätöksestä on kyse, sitä varmemmin kartoitukseen kannattaa ottaa mukaan useampi pää miettimään asiaa.  Suomi on niin pieni maa, että täällä jokainen tuntee jonkun tutun tai tutun tutun. Toki kannattaa olla kriittinen siinäkin, kenen arvioita oikeasti uskoo, mutta usein lähipiirin suosituksilla tai pahoilla puheilla on todella joku pohja. Huhut harvoin syntyvät täysin itsekseen ilman todenperää. Kuinka paljon sanoma on vääristynyt verkostoissa, jää sinun pohdittavaksesi tapauskohtaisesti.

Tsemppiä kartoituksiin!

Aihe: Artikkelit ja katsaukset, Markkinointi, Myynninedistäminen, Sosiaaliset media
Avainsanat: asiantuntijuus, kriittisyys, kumppani, Myynninedistäminen, perustayritys.fi, PK-yrittäjyys, promootiotoimisto, yhteistyö

“Äiti, onko mun pakko juoda pissaa?”

23.5.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen Jätä kommentti

Tämäkin olisi ollut parempi.

Ystäväni kysyi, mikä on ollut elämäni mieleenpainuvin promootiokeikka. Luonnollisesti yli kymmenen vuoden kokemuksella on hankala sanoa mitään erityistä tilannetta, mutta tässä eräs ehdoton TOP-kolmoseen pääsevä episodi. Keikasta on aikaa kohta kymmenen vuotta, mutta eipä tätä unohtaakaan voi.

Olin parin muun promoottorin kanssa virvoitusjuoman lanseerauskeikalle Linnanmäellä. Tehtävämme oli maistattaa limpparia Lintsille vievien kävelyteiden varrella, sillä kaikki  promootiopisteet sisäpuolella oli jo varattuja. Niinpä pystytimme pisteemme luontoväylän varteen vehreälle nurmikkopläntille, joka meille oli osoitettu. Roll-upit nousi helposti, pöydät saatiin kasaan näppärästi, juomalavat roudattiin paikoilleen ja eikun kaivamaan mukeja esille ja ihmisiä maistelemaan. Avasin ensimmäisen mukalaatikon ja tajusin, että pahin mahdollinen promopainajaiseni toteutuu juuri sillä hetkellä. Laatikossa oli kyllä kuppeja vaikka puolelle helsinkiläisistä, mutta millaisia ne olivat! Ei voi olla totta, muistan ajatelleeni, kun tajusin, että keltainen limppari valkoisista mukeista maistatettuna toisi mieleen ainoastaan yhden assosiaation: virtsanäytteen.

Soitin saman tien tiiminvetäjälle ja kyselin, että mistäs saisimme parempia mukeja hommaan. Ei kuulemma ollut sellaiseen mahdollisuutta budjetin eikä aikarajoitteiden puitteissa. Täh!?! Muistan ehdottaneeni, että juoksisin Alppilan Valintataloon siihen suht lähelle ostamaan vaikka pahvisia kuvioekokuppeja, joita siihen aikaan myytiin suhteellisen halvalla Valtsuissa. Sain kieltävän vastauksen uudelleen budjettirajoitteen vuoksi. Seuraavaksi muistan miettineeni, että soittaisin kaverilleni, joka oli töissä toisessa promofirmassa, ja pyytäisin häntä hakemaan tukusta meille kunnollisia kuppeja ja maksaisin ne vaikka omasta pussistani, jollei esimieheni muuhun suostuisi. En ajatellut hetkeäkään, että tosissamme maistattaisimme keltaista nestettä valkoisista kupeista.

Lopulta ongelma ratkesi kuin itsestään, joskin toisen ongelman myötä, joka sinänsä oli todella nolo yhdistelmä.  Kun olimme maistattaneet muutaman kymmenen minuuttia limsaa, paikalle oli kerääntynyt läheisistä ruusupensaista niin paljon ampiaisia, että meidän oli pakko keskeyttää promo. Ihmiset eivät voineet tulla lähelläkään promopistettä, koska ampiaiset hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Ja oikeasti, niitä oli  PALJON – etenkin roskiksissa, joihin limsan rippeet tietenkin valuivat. Todella ällöttävää.

Ehdoton piste iin päälle koko katastrofille oli erään pikkupojan kommentti, kun ojensin hänelle hymyillen valkoista “näytemukia”.  Poika tapitti minua silmiin todella kiitollisena limsasta, sillä päivä oli kuuma ja jano varmasti melkoinen. Mutta hetken kuluttua, kun vesseli oli katsonut kupin sisälle, hänen kasvoilleen levisi kauhunsekainen virne ja hän kääntyi salamannopeasti äitiinsä kysyen: “Onko mun pakko juoda tätä pissaa?” Ja seuraavaksi hän alkoi itkeä.

Juuri tuolla hetkellä häpesin silmät päästäni tehdä työtäni. Häpesin sekä yritystä, joka oli hoitanut esisuunnittelun ja toteutuksen noin surkeasti mutta ennen kaikkea säälin asiakasta, joka tuosta maksoi. Saikohan edes koskaan tietää, kuinka huonosti oli hommat hidettu, koska minulle ei ainakaan osoitettu raportin täyttövelvollisuutta. Kyllähän tuo kävi myös ammatillisen itsetunnon päälle. Jossain vaiheessa saman välinpitämättömyyden toistuessa myöhemminkin aloin vähentää keikkoja tuolle firmalle. Miksi ihminen haluaisi nolata itsensä ja pettää kovia odottavat asiakkaat yhtään useampaa kertaa kuin mitä on pakko? Joskus on tehtävä valintoja. Minä valitsin, että työskentelisin jatkossa promootiosuunnittelun hallitsevalle yritykselle, jossa minua ei asetettaisi työntekijänä kurjaan asemaan.

Aihe: Henkilöstöasiat, Markkinointi, Myynninedistäminen, Promootioarvostelut, Promootiokonseptisuunnittelu, Promootiot, Varusteet ja rekvisiitta
Avainsanat: häpeä, limsa, maistatusmuki, maistutus, näytemuki, nolaaminen

Turkoosi

14.5.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen Jätä kommentti

 

Expressionin turkoosi

 

Kun vuonna 2005 pohdimme yrityksemme visuaalista ilmettä, päädyimme yksimielisesti turkoosiin. Vaihtoehtoina olivat ensin pelkät puhtaammat vihreän sävyt sekä purppurahtava liila. Tiedän, tuo jälkimmäinen ei  ole edes mikään väri, mutta en osaa kuvailla sitä paremminkaan. Värit ovat jokatapauksessa subjektiivinen kokemus, eli jokainen meistä tulkitsee värejä omalla tavallaan, omista opituista lähtökohdistaan. Värin nimi sinänsä ei ole mikään olennainen tekijä, vaan olennaisempaa on se mielikuva tai merkitys, mikä kuhunkin väriin liitetään.

Värien hahmottaminen

Se, miten väri tulkitaan, riippuu muun muassa siitä, millaisessa väriympäristössä on tottunut elämään. Toisille punainen on oranssi, ja joillekin oranssi on sama kuin keltainen. Olennaista ei niinkään ole itse värin nimi, vaan se, millaisia mielikuvia ja assosiaatioita väri herättää. Punainen on monissa maissa intohimon väri, mutta toisaalla se saattaa merkitä kuolemaa, koska punainen on silloin yhtä kuin veri, tuska ja teloitus. Värien merkitykset ja mielleyhtymät erilaisissa kulttuureissa on parempi tuntea, ettei käy hassusti ja haluttu sanoma vääristy.

Värin synnyttämät mielikuvat riippuvat myös siitä, missä yhteydessä väriä käytetään. Kun liikennemerkissä on punaista, tiedämme, että kyseessä on Suomessa varoitusmerkki. Kun väri toistuu ruusuissa, kyse täytyy olla intohimosta ja rakkaudesta. Kodin elektroniikkalaitteessa punainen on energiavirran tai ongelmien symboli. Juuri näistä mielikuvallisista syistä valitsimme yritysväriksemme turkoosin eli sinivihreän.

Se ymmärretään kansainvälisillä markkinoilla melko samalla tavalla, oltiinpa Aasiassa, Jenkeissä tai peräpohjolassa. Lisäksi se on helppo saada toistumaan erilaisissa materiaaleissa samansävyisenä.Turkoosi symbolisoi yleisesti raikkautta, rentouttavaa tunnelmaa, nuorekkuutta, puhtautta ja eksotiikkaa, mikä johtuu siitä, että turkoosista tulee  ensimmäisenä mieleen kirkas ja puhdas merivesi, korallit ja upeat eksoottiset rannat tuolla jossain kaukana.

Vaatteet ja aatteet

Ihanaa kun kesä on vihdoin tullut, vaikka varmasti vielä moneen kertaan saamme nauttia pikkutakatalvesta, ja jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin myös enkä hyytävän kylmästä juhannuksesta. Toivottavasti ei sentään toppatakkia tarvitse pitää, niinkuin joitain vuosia takaperin.  Tulin muuten juuri kotiin luonnon helmaan ja ihastelin tuossa matkalla myös kauniin väristä luontoamme. Puut ovat alkeneet selkeästi vihertää, kukkia on jo tien varressa ja ihmiset ovat vieneet tummat talvipalttoon kellariin ja kaivaneet esille raikkaan ja reippaanväriset kesävetimet.  Kesän tulosta innostuneena tilasin  Expressionin suunnittelijatiimille coolit turkoosit tulppaanin mallitset kesämekot! Voidaan pukeutua brändin väreihin, kun edustetaan ulkoilmapalaverissa. Olivat varsin edullinen löytö ja juuri oikean sävyinen turkoosi väri vielä!

Hyvää viikonloppua!  

Ps. Tiesitkö, että Turkoosi (< ransk. turquoise = turkkilainen), eli kalaiitti, on alun perin muun muassa kuparia, alumiinia ja vettä sisältävä fosfaattimineraali, josta valmistetaan runsaasti korukiviä? Turkoosi tulee alun perin sanaparista pierre turquoise eli “turkkilainen kivi”, sillä turkoosia tuotiin aikoinaan Turkista. Painokielessä turkoosista puhutaan nimellä syaani. Turkoosi on myös aito spektrinen väri,  jonka aallonpituus on noin 490 nanometriä. Turkoosi on punaisen vastaväri.

Aihe: Markkinointi, Myynninedistäminen, Tutkittua tietoa ja teoriaa
Avainsanat: subjektiivinen kokemus, turkoosi, värikokemus, värit

High five – Blogi auki!

12.5.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen 1 kommentti

Tervetuloa Myynninedistämistoimisto Expressionin yritysblogiin, joka on ensimmäinen suomenkielinen pääasiassa promootioihin ja myynninedistämiseen keskittyvä kohtaamis-, keskustelu- ja tiedonjakopaikka alan asiantuntijoille, opiskelijoille ja työntekijöille.

Blogin perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuoden -09 lopulla, kun eriytimme Markkinointitoimisto Expressionin liiketoiminnan kahteen yhtiöön, Myynninedistämistoimisto Expressioniin ja Markkinointitoimisto Deeperiin, joista Expressionissa päätettiin keskittyä myynninedistämistämistoimenpiteisiin.

Tämän sektorin palvelukehitystä silmällä pitäen tarvittiin rutkasti lisää pohjatietoa, ja päätimme ohjata muutaman pro gradun kauppakorkeakoulun puolelle. Graduista kävi ilmi, aivan kuten olimme ajatelleetkin, että myynninedistäminen sekä käsitteenä, toimialana että yhtenä nopeimmiten kasvavana markkinointimuotona, on Suomessa vielä suhteellisen nuori ja jäsentymätön. Tietoa, niin teoreettista kuin käytännöstä kumpuavaa on, muttei suomenkielistä kanavaa, missä sitä systemaattisesti julkaistaisiin. Halusimme korjata asian, ja näin syntyi ajatus asiantuntijablogista.

Blogin sisältö ja aihepiiri

Aiheet ovat tuttuja jokaiselle myynnin, markkinoinnin, markkinointiviestinnän tai brändin rakentamisen parissa toimivalle. Olitpa jo työelämässä, valmistumassa tai vasta kaupan alalle hakeutumassa, uskomme sinun löytävän täältä mielenkiintoisia näkökulmia. Lupaan myös tässä ja nyt, että tulemme jatkossakin kirjoittamaan tärkeistä asioista selkeällä suomenkielellä, ja täällä et joudu lukemaan yhtään sellaista artikkelia, jossa jauhettaisiin mitätöntä ja vaikeaselkoista markkinointialan jargonia. Se ei palvele ketään.

Blogissamme keskustellaan mm. myynninedistämisen hyödyistä, suhteellisesta tehokkuudesta, hinnoittelusta, onnistumisen mittaamisesta, henkilöstöratkaisuista ja toteutusvaihtoehdoista. Yksi tärkeä lähestymistapa on myynninedistämisen yhdistäminen yrityksen muihin markkinointiratkaisuihin. Mielestämme suurin etu saavutetaan silloin, kun myynninedistämiskonseptit linkittyvät yrityksen kokonaisvaltaiseen markkinointiin, eikä niitä suunnitella ja toteuteta irrallisia palikoina muista markkinointi- ja myyntitoimenpiteistä. Lisäksi painotamme modernin sähköisen markkinointiympäristön ja sinne kehittyneiden sosiaalisten medioiden mahdollisuuksien yhdistämistä henkilökohtaisiin myynti- ja asiakaskohtaamisiin.

Kiitos!

Nöyrin kiitokseni innovatiiviselle blogitiimille eli graafikollemme Piialle, web-koodarille Pasille ja sähköisten medioiden ässälle Tatulle. Kiitos myös promootiokoordinaattorillemme Annariinalle sekä toimarillemme ja kaimalleni Päiville, jotka olette olleet suunnittelemassa journalistisia linjauksia kanssani. Ennen kaikea olen iloinen aktiivisesta promoottorikunnastamme ja asiakkaidemme edustajista, jotka ovat auliisti jakaneet ajatuksiane siitä, mitä blogista olisi mukava lukea. Sisältö kumpuaa myös teidän näkemyksistänne, ja tulemme jatkossakin viemään sitä siihen suuntaan, mitä toivotte. Kaikki palaute on arvokasta, joten soittakaa tai meilatkaa allekirjoittaneelle!

Tervetuloa myynninedistämisen maailmaan! Toivomme tänne aktiivista keskustelua aihepiiriin liittyen. Blogin ohjeet ja säännöt löydät täältä.

Terveisin,

Expressionin tiimin puolesta Päivi Luomanen (aka Pivi L.) päätoimittaja

Aihe: Lopputyöt, pro-gradut ja väitökset, Markkinointi, Myynninedistäminen, Tiedotteet ja uutiset, Tutkittua tietoa ja teoriaa
Avainsanat: asiantuntijablogi, bloggaaminen, Myynninedistäminen, päivi luomanen, Promootiot, sähköinen ympäristö, sosiaaliset mediat

Social media revolution – Muutama syy panostaa myös promootioihin!

10.5.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen 1 kommentti

Is Social Media a Fad?

Sosiaaliset mediat sekä henkilökohtaiset kokemukset ja elämykset linkittyvät tiiviisti yhteen. Tänän vuoksi niitä kannattaa myös suunnitella kokonaisuutena, eikä irrallisina palikoina. Tässä muutama huomion arvoinen nosto uusimmalta Social Media Revolution -klipiltä.

  • Jos FB olisi valtio, se oli kolmanneksi suurin maa koko maapallolla. Tässä “maassa” yritystenkin on parempi asustella!
  • Ashton Kutcherilla on enemmän seuraajia Twitterissä kuin mitä Ruotsissa on asukkaita. Miksei yritykselläsikin voisi olla reilusti enemmän seuraajia?
  • Kuinkahan monen Facebook-käyttäjän valokuviin tai statuspäivityksiin voisi päästä tekemällä jotain erottuvaa, ennen näkemätöntä ja erilaista?
  • Miksei joku muu – tai siis tarkkaan ottaen sadattuhannet muut – veisi sanomaasi eteenpäin maksutta ja kaikissa mahdollisissa kanavissa verkossa ja vieläpä salaman nopeasti? Kivaa, eikö?
  • 55-65-vuotiaat naiset ovat FB:n nopeimmiten kasvava segmentti. Millaisia promootioita heille voitaisiin tarjota verkossa tai livenä, entä miten yhdistää parhaat puolet molemmista?
  • Maailmassa on kaksisataa miljoonaa blogia ? Tiesitkö, että bloggareista suurin osa arvostelee säännöllisesti yrityksiä sekä niiden tekemisiä, haluttiinpa tai ei. Mitenköhän sitä sitten pääsis sinne positiivisen palautteen listalle?
  • Miksi kannattaisi olla erityisen tarkkana sen suhteen, millaista asiakaspalvelua tarjoaa asiakkaillesi ja miten kohtelet heitä arjessa? Oletko ajatellut, että pankki- tai lääkärijonossa istuvat ihmiset välittävät kännyköillään tietoa odotusajoista ja muista havainnoistaan sosiaaliselle verkostolleen? Osa saattaa lainata suoraan myyjän tai asiakaspalvelijan sanoja, ja silloin olisi kiva, että lainaukset olisivat positiivisia.
  • Kuinka nopeasti viesti hauskasta promotempauksesta leviää ja missä medioissa? Viestin leviämistä voidaan nopeuttaa merkittävästi muutamilla “kikoilla”.
  • Kenen mielestä uudet mediat ovat ns. ohimenevää hypeä, jota kohtaan osoitettu kiinnostus lakkaa yhtä nopeasti kuin alkoikin? Itse en usko moiseen.

Vertailun vuoksi kannattaa katsastaa myös revolutionin edellinen versio, joka ilmestyi 9 kk:tta sitten. Aika isot hyppäykset luvuissa.

http://www.youtube.com/watch?v=sIFYPQjYhv8&feature=fvst

Aihe: Markkinointi, Myynninedistäminen, Sosiaaliset media, Tutkittua tietoa ja teoriaa
Avainsanat: asiakaspalvelu, facebook, Promootiot, social media revolution, sosiaaliset mediat, viesti, word of mouth

Mitä myynninedistäminen maksaa?

7.5.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen Jätä kommentti

Printtimedian kontaktihinta on noussut vuosikausia ylisuhteisesti muun median kontaktihintoihin nähden. Laskennallisesti puhutaan usein jo kymmenistä senteistä per passiivinen kontakti.

Digimedian osuus kasvaa jatkuvasti, mutta ainoana markkinointikeinona sen vaikutukset jäävät monesti vajaiksi. OIkein ajoitetut ja järkevästi suunnitellut myynninedistämistoimenpiteet mahdollistavat reilusti alle euron kontaktihinnan. Ja tällä tarkoitetaan joka kerta aktiivista kontaktia soveltuvassa myyntiympäristössä.

Huolimatta tästä todistetusta tehokkuudesta myynninedistämistoimenpiteiden painotus yrityksen kokonaismarkkinoinnissa on ollut varsin vähäinen. Lisäksi ne toimenpiteet, joita on tehty, ovat saattaneet jäädä irralliseksi ilotteluksi, sillä konseptia tai toteutusta ei ole syystä tai toisesta mietitty riittävästi. Markkinoinnilliset ja myyntiin liittyvät tavoitteet on kenties määritelty ylimalkaisesti, halutut asiakaskäyttäymisen muutokset jätetty dokumentoimatta tai odotukset suhteessa lähtötilanteeseen ovat olleet kohtuuttomat.

Myös toteutusvaiheessa on saattanut unohtua jotain olennaista esimerkiksi ajan, paikan, sisällön tai henkilöstön suhteen. Ollaan oltu väärässä myyntiympäristössä, huonolla hetkellä ja epäsopivalla henkilöstöllä. Toisinaan on taas unohdettu raportointi, eikä voida siis tietää, miten investointi toi rahat takaisin taloon vai toiko mitenkään. Ilman kerättyä dataa on myös hyvin hankala suunnitella tulevaisuuden toimenpiteitä, eli kohdistaa toteutuksia entistä täsmällisemmin ja kehittää entistä puhuttelevampaa sisältöä. Myynninedistäminen on markkinointia siinä missä muutkin toimenpiteet ja sitä tulee tulisi suunnitella ja toteuttaa samanlaisella paneutumisella kuin muitakin ratkaisuja.

Aihe: Markkinointi, Merchandising, Myynninedistäminen, Promootiot, Tapahtumat
Avainsanat: aika, blogi, facebook, henkilöstö, jakelukanava, konsepti, mm, myynnindistäminen, Myynninedistäminen, paikka, promootio, sisältö, twitter, youtube

Partiolaiset, myyntipäälliköt vai ulkopuoliset keikkatyöläiset kentälle?

4.5.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen Jätä kommentti

Kuka sen homman hoitaa?

Kun suunnitellaan myynninedistämistoimenpiteitä, kannattaa miettiä, kuka käytännön toimenpiteet organisoi ja toteuttaa. Toteuttajan valinta riippuu siitä, kuinka haasteellisesta keikasta on kyse, millaista tietotaitotasoa odotetaan, mitä kentällä pitäisi saada aikaan ja onko myyjä uskottava kohderyhmässään.

Toteuttajan valintaan vaikuttaa myös se, kuinka usein ja suurella volyymilla toimenpiteitä tehdään. Jos kyse on muutamasta henkilöstä ja vain muutamasta päivästä vuodessa, hommat voi olla fiksua hoitaa itse. Tosin aina on olemassa se mahdollisuus, ettei yrityksestä löydy yhtään vapaaehtoista edes näille keikoille. Silloin ei ole kohtuuttoman suuri rutistus ottaa luuria käteen ja kysäistä tarjousta sopivien henkilöiden työpanoksesta.

Mitä laajemmasta toteutuksesta on kyse, sitä varmemmin tukeudutaan ulkopuolisten apuun. Kuten eräs asiakkaani sen hyvin asian ilmaisi “Kuka ne kaikki ihmiset ehtisi meillä rekrytoida, kun mun täytyy tehdä oikeitakin töitä!” Kyllähän henkilöstöpuolessa paljon hommaa on sitä ei voi kieltää. Niin, näitä töitä teen itse säännöllisesti, ja tähän työmäärään verrattuna on aivan järkevää, että myyntihenkilökunta tulee ulkopuolelta. Vai kuka sitten tekisi nämä hommat teillä?

  • Määrittelisi rekrytointitarpeen ja aikataulun niin projektitasolla kuin henkilötasolla?
  • Määrittelisi halutut osaamisprofiilit?
  • Kirjoittaisi työpaikkailmoituksen sisällöt ja teetättäisi työpaikkailmoitukset?
  • Tutkisi tehokkaat rekrytointikanavat ja kilpailuttaisi ne?
  • Soittelisi läpi koulut, opiskelijajärjestöt ja muut mahdolliset rekrymestat?
  • Lukisi ja luokittelisi saapuneet hakemukset sekä vastaisi niihin?
  • Haastatteli ja testaisi hakijat sekä ilmoittaisi ei-valituille ja valituille?
  • Järjestäisi myyntikoulutukset ja perehdytykset?
  • Sitoutuisi täysipainoisesti henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen?

Asiakastani vielä lainaten “Tietyssä pisteessä raja tulee vastaan, ja homma ei ole enää kustannustehokasta, vaan sen vaan haluaa siirtää ulkopuolisille, mikä on vaan tervettä”!

Työvälineet

Työn organisointiin ja järjestelyyn kuluu suhteessa enemmän aikaa, mitä useampi siirreltävä palikka on huomioitava. Ja mitä enemmän organisoitavaa on, sitä tärkeämmäksi oikeiden työvälineiden rooli nousee. Voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että 200 henkilön päivittäisten keikkojen ja raporttien järjestäminen esimerkiksi 30 suurimman kaupungin suhteen ei hoidu kovinkaan kätevästi Wordeillä, noteseilla tai kokemattoman exelöijän kynsissä. Olen tätä muutaman kerran yrittänyt aiemmassa työpaikassani, jossa toimin promootiopalveluiden ostajan roolissa.

Sen huomasin, että markkinointisuunnittelijalla, tuotepäälliköllä, myyntipäälliköllä ja/tai brand managerilla olisi ollut paljon fiksumpaakin tekemistä, kun miettiä käytännön myyntitoimenpiteiden aikataulutuksia ja työvuorosuunnitelmia. Jostain syystä sitä vain kuvitteli olevansa superihminen, joka hoitaisi omien vakiohommiensa lisäksi myös tilapäisten toimenpiteiden organisoinnin. Jos välineet olisivat olleet jotain muuta kuin exceleitä ja wordejä, homma olisi ehkä ollut jotenkin inhimillistä. En tiedä, vaikea sanoa. Onko muilla näkemystä asiaan?

Osaamisprofiilit

Toinen asia, joka vaikuttaa siihen, kenen osaamista käytetään, on tietenkin osaamisprofiili. Flyereita voi jakaa esimerkiksi junioriluistelijaporukka tai partiolaiset, mutta vaativimmille myyntikeikoille tai asiakaspalvelu- ja vaikuttamisosaamista vaativille keikoille heitä ei kannata lähettää. Ja sitä paitsi Suomi on hieman hassu maa, koska täällä ihmiset tuppaavat ajattelemaan vapaaehtoisten junnujen käytöstä negatiivia. Oman kokemukseni mukaan ajatellaan, että lapset tai nuoret on laitettu ilmaistyöhön tai että heille maksetaan naurettavan pientä korvausta työstä, ja tämä saa synnyttää negatiivisia mielleyhtymiä firmaa kohtaan, jonka leivissä he toimivat. Ymmärrän tämä näkökulman varsin hyvin, minkä vuoksi olemme pidättäytyneet itseki rekrytoimasta alaikäisiä. Toinen painava syy on se, että heillä ei ole ajokorttia, ja joidenkin promotarvikkeiden kuljettaminen ei ole turvallista vespalla tai fillarilla. Yksi syy on sitten se, etteivät alaikäiset voi promota paikoissa, joissa on K18-ikäraja, kuten ravintoloissa tai anniskelualueilla.

Ja kyllähän se niinkin on, että myös flyereita voidaan jakaa monella eri tyylillä, ja naurettavan mitättömiltä vaikuttavat nyanssit, kuten tervehtimistapa, ilmaisukieli, murre, fyysinen etäisyys kohteesta, liikkumistapa ja ryhti vaikuttavat henkilöstä ja sitä kautta yrityksestä syntyvään mielikuvaan. Koulutetut ammattilaiset tietävät nämä seikat ja osaavat hyödyntää niitä jokaisessa kohtaamisessa, koska näitä asioita teroitetaan kaikissa keikkabriiffeissa.

Aihe: Henkilöstöasiat, Koulutus ja kehittäminen, Markkinointi, Myynninedistäminen, Promootiot, Rekrytointi ja henkilövalinnat, Tapahtumat
Avainsanat: henkilöstö, ihmiset, osaamisprofiili, promoottorit, tietotaito, toteutus

Mihin meidän pitäisi se promo viedä?

1.5.2010 Kirjoittaja Päivi Luomanen Jätä kommentti

Suunniteltiinpa promootiota myymälään, messuille, yleisötapahtumaan tai ravintolaan, oikean ajan ja paikan merkitys onnistumiselle on kiistaton. Tässä muutamia kysymyksiä, joita jakelukanavatoimenpiteissä kannattaa pohtia.

  • Onko sopivaa jakaa tuotenäytteitä kauppaan sisään mennessä vai pois tullessa? Entä eteisaulassa, sisällä vai myymälän ulkopuolella, tai kenties parkkipaikalla? Miksi autoliikennettä ei voida pysäyttää promojakelun takia? Miten turvallisuustekijät pitää huomioida, kun promoottorit liikkuvat markettien parkkipaikoilla tai vaikka liikennevirrassa lätkämatsin päättynmisen jälkeen?
  • Kannarraisiko näytteitä jakaa ollenkaan kauppoissa vai pitäisikö ne viedä kokonaan johonkin toiseen myynti- tai kulutusympäristöön? Miten olisi huvipuistot, leikkikentät, uimarannat, hengailukadunpätkät, vilkkaimmat kävelyreitit?
  • Mihin aikaan toimenpiteet kannattaisi toteuttaa? Höyryävä vastajauhettu aamukahvi klo 7.00 Helsingin vilkkaimmalla ulkobussipysäkillä syysaamulla? Vai snacks-näytejakelu vilkkailla koulusta ja työstä paluureiteillä, joissa suurin osa ihmisistä on oikeasti nälkäisiä tai tuote tulee todella tarpeeseen? Viini- tai alkoholipromootio keskellä viikkoa?
  • Kuinka pitkiä työvuorot pitäisi olla, jotta jokainen työtunti on tehokas, eikä promoottorit joudu seisomaan kädet taskussa ja odottelemaan sopivia kontakteja? Missä vaiheessa väsymys iskee joka tapauksessa? Entä miten kannattaa hoitaa tauotus ja henkilökierto, jotta asiakaskontakteja ei mene hukkaan ja vilkkaimpien piikkien aikaan ollaan suurimmalla miehityksellä liikkeellä?
  • Miten myymäläpromootioissa pitäisi huomioida kaupan kiertojärjestys, kun pohditaan promootiopisteen sijoittelua? Millaiset ympäristöpsykologiset tekijät vaikuttavat ostointoo?
  • Kannattaako myyntipiste asettaa pääkäytävälle, hyllyjen väliin vai muualle? Vai tarvitaanko kiinteää pistettä ollenkaan?
  • Miksi ravintolapromootioiden myyntipisteet sijoitetaan porrastasanteille, vaikka alueella ei saisi edes anniskella?
  • Onkohan paikkakunnalla toteutuksen onnistumisen kannalta todella merkitystä? Miksi pitäisi panostaa vain pääkaupunkiseutuun? Onhan siellä eniten potentiaalia, mutta niin on kilpailuakin. Promotapahtuma pienemmällä paikkakunnalla saattaa olla varsinainen spektaakkeli, joka kohoaa paikallismedioihin asti, vaikke se isoissa kaupungeissa herättäisi juuri mitään normaalista poikkeavaa hypeä?

Olemme toteuttaneet yli 10 000 promootiopäivää, joiden aikana on kontaktoitu noin miljoonaa henkilöä noin 50 paikkakunnalla Suomessa. Kaikki toimenpiteet on dokumentoitu ja analysoitu, joten voimme hyvällä omalla tunnolla sanoa tietävämme, mihin ja milloin promootio kannattaa viedä, jotta se maksaa itsensä takaisin joko lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä.

Millaisia kokemuksia muilla on näistä aika- ja paikka-asioista? Onko joku helmi toteutus jäänyt mieleen ylitse muiden? Entäs suuria floppeja? Miksi ne olivat sellaisia?

Aihe: Henkilöstöasiat, Lopputyöt, pro-gradut ja väitökset, Markkinointi, Messut, Myynninedistäminen, Promootiot, Tapahtumat
Avainsanat: aika, arki, paikka, sesonki, toteutus, viikonloppu
Newer Posts »